Paasto

Paasto

Romaani uskosta, rehellisyydestä ja rakkauden kaipuusta Eräänä aamuna Matias tunnustaa vaimolleen, että hän on elänyt kymmenen vuotta valheessa. Tunnustus ravistelee hänen elämäänsä perustuksia myöten, ja Matias joutuu punnitsemaan, millaisia uhrauksia rehellisyys itseään kohtaan vaatii. Marko Annalan toinen romaani kertoo uskonkriisinsä kanssa kamppailevasta miehestä, joka Romaani uskosta, rehellisyydestä ja rakkauden kaipuusta Eräänä aamuna Matias tunnustaa vai...

DownloadRead Online
Title:Paasto
Author:Marko Annala
Rating:
Genres:European Literature
ISBN:Paasto
ISBN13
9789520118505
Edition Language
Finnish
  • Paasto
  • Paasto
edit details

Friend Reviews

To see what your friends thought of this book, please sign up.

Reader Q&A

To ask other readers questions about Paasto, please sign up.

Be the first to ask a question about Paasto

This book is not yet featured on Listopia. Add this book to your favorite list »

Community Reviews

(showing 1-51)
Rating details
Sort: Default
Edition Language:Finnish
Format Type:Paperback
Number of Pages:284 pages pages

Paasto Reviews

  • Ari
    Sep 10, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Mari
    Aug 26, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Janne Paananen
    Sep 29, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

  • Menni
    Oct 09, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Antoni Savander
    Oct 09, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

  • Tuomo
    Sep 10, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Arja
    Sep 27, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

  • Outa
    Sep 14, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Anniina
    Sep 26, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Meimi
    Sep 13, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Peony
    Sep 24, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Heli
    Sep 24, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Jaso
    Sep 05, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Kirsi Hietanen
    Sep 15, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Salla
    Sep 09, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

  • Jenni
    Sep 23, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

  • Ari
    Sep 21, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Eeva Kolu
    Sep 13, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Anu Hirsiaho
    Sep 28, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Taneli Repo
    Oct 07, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

  • Antti
    Sep 10, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Virpi
    Sep 04, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Hanna-Kaisa
    Sep 04, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Andreas
    Sep 05, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Anni
    Sep 16, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Neo
    Sep 12, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

  • Maija Nurmi
    Oct 12, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Tuomo
    Oct 02, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Saija
    Sep 26, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Suolenpätkä
    Sep 12, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Hanna-Maija
    Sep 28, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Antti
    Sep 20, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Riikka Hesse
    Sep 19, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Taavi
    Sep 26, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Juulianna Raiskio
    Sep 18, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Tommi Tarkki
    Sep 25, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

  • Sirri
    Sep 28, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Henrik
    Sep 20, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

  • Anina Partanen
    Jul 27, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

  • Miska Niemelä
    Sep 25, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • otajalue
    Sep 18, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Julia
    Sep 04, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Mirka
    Sep 26, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Sami
    Sep 16, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • K
    Aug 15, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Paula
    Sep 16, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

  • Tia Honkala
    Sep 27, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Juha-Matti Pekkala
    Sep 16, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Laura
    Sep 23, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Jasmiina Karvinen
    Sep 18, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

  • Jaska
    Sep 26, 2018

    Ensin on sanottava, että fyysisenä esineenä tämä on ehkä vuoden kaunein kirja. Täydellisesti mietitty kokonaisuus (sisäkannen täysin oikeaa violetin sävyä myöten), upeat yksityiskohdat, kaunis kullan ja violetin yhdistelmä. Hiukan mietitytti tarttua tähän kirjaan. Vi...

    Odotin Paastoa julkaisuilmoituksesta lähtien. Kirja lunasti pitkän odotuksen. Teoksen tarina on suuri kertomus pienistä ihmisistä - sekä päinvastoin. Romaanin mittasuhteiden taju on viehättävä: pienet suomalaiskaupungit, maaseutu, sekä antikvariaatti kirkon, kirjaston ja t...

    Olipas tämä pysäyttävä ja hieno kirja. Vau. Lisää tästä aiheesta kiitos. ...

    "Minun on ollut tapana tehdä ristinmerkki aina ennen kuin avaan oven. Olen unohdellut sen aika ajoin viime vuosina, mutta nyt jätän sen tarkoituksella tekemättä. Haluan kulkea ovesta kuin kuka tahansa, kantamatta mitään mukanani." Marko Annala onnistuu säilyttämään fiktii...

    Ensimmäinen Marko Annalan romaani, jonka olen lukenut. Paasto oli erittäin positiivinen yllätys. Olen kyllä aikaisemminkin tykännyt Annalan laulunsanoituksista, mutta en lainkaan tajunnut, että hän osaa myös kirjoittaa ? ja hyvin. Juoni kertoo ortodoksisesta kirkkotekstii...

    Markon esikoiskirja Värityskirja oli kaikkia hurjia tapahtumia kertoessaan hauska. Vaikka välillä ahdisti tapahtumat, Markon tyyli kertoa niistä sai mielen iloiseksi. Pidin siitä kirjasta paljon. Olin siksi hyvin innoissani ja odotin Paastoa kovasti. Nyt kun sain kirjan päätöks...

    Isoja teemoja uskon menettämisestä ja ylipäätään tarkoituksesta elämässä. Ei menny kuitenkaan niin tunteisiin mitä ehkä odotin, hyvä niin. Tästä jäi lähinnä harras ja toiveikas olo, aika paljolti sama mitä Värityskirjasta. Tykkään edelleen Annalan tyylistä kirjoit...

    Luin aiemmin tänä vuonna Värityskirjan, Annalan esikoisen, ja vaikutuin. Nyt oli vuorossa Paasto, ja vaikutuin taas. Päähenkilö Matias tuskailee romuna olevan selän ja uskonkriisin kanssa. Mitä tehdä, kun uskonto on ollut olennainen osa niin parisuhdetta kuin työtä mutta ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...

    ...